Pienen esittelyn ansaitsee tietysti pentueen isä-koira Papu, virallisemmin Papu of The Gentle Bears. Papu on nuori miehenalku Karjaalta. Syntyjään Belgiasta, mutta on sieltä jo pikkupentuna muutanut suomalais-belgialaisen perheen lemmikiksi. Papu on kasvanut lapsiperheessä ja tulee lasten kanssa hyvin toimeen.
Papun omistajan Kirsin kertomaa:
"Papu on rento ja lupsakka schapendoes joka pärjää mukana missä vaan, maatilalla, kaupungissa tai sirkuksessa, ihan ykkösluonne.
Papu ei hypi, ei hauku juuri koskaan, ei vedä ja tulee toimeen aikuisten, lasten, kissojen, koirien tai vaikka laamojen kanssa: kaikki on aina vaan ihanaa.
Kaikista parasta on, kun saa olla emännän lähellä, eikä Papu vapaanakaan näköpiiristä, vaikkei yksin kotiin jääminen ole ongelma sekään.
Papu oppii nopeasti, ja keksii myös itse kaikenlaisia jekkuja, osaa mm. avata omat valjaansa, nostaa sisällä takajalkaa (pissaamatta) pyytääkseen ulos (opettamatta), ja myös varastaa varmasti kaiken ruuan mitä vaan voi jos kukaan ei ole näkemässä: kiipeilee pöydille, avaa kaapit ja purkit ja syö vaikka punajuuret.
Toisaalta ahnetta olisi helppo kouluttaa ruualla, mutta Papu rakastaa niin paljon temppujen tai agiltyn tekemistä, ettei silloin ehdi ruokaa ajatella, kun on vaan niin kiva tehdä mitä vaan emäntä pyytää- vaikka osaa Papu olla ompäinenkin: aina ei huvita tulla luokse asti, ja joskus joutuu toisen ihan kantamaan ulkoa sisälle. Ja Papulla on schapendoesiksikin möyheä turkki."
Hyvin tyypillinen schappari siis. Kiltti, mutta pieni kuje silmäkulmassa. ;D
Kuvia Papusta ©Kirsi Nyqvist
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti